Kirjoita Googlen hakukenttään ensi kerralla sana vaasalaisia ja klikkaa!
Keskustelu käynnissä!
Keskustelu Sportista kuumentaa!
Blogi muuttaa
Päivittäminen lopetettu
Vaasalaisia-kaupunkiblogin päivittäminen tällä alustalla on lopetettu. Blogi on siirtynyt uuteen osoitteeseen:
http://www.vaasalaisia.infoTämä blogi toimii siis edelleen niin kuin tähänkin saakka, mutta sitä ei enää päivitetä.
Laita uusi osoite http://www.vaasalaisia.info kirjainmerkkeihisi.
Tervemenoa uudelle alustalleVaasalaisia kaupunkiblogi on nyt täydennetty foorumilla. Kirjaudu foorumin käyttäjäksi ja anna muidenkin lukea mielipiteesi. Muita lisäominaisuuksia ovat kuvagalleria, nettitori, lyhytviestit ja puffit.
Vaasalaisia.info kokonaisuuteen kuuluu myös Vaasapedia avoin tietosanakirja ja erillinen
Artcity-blogi.vaasalainen
Kateus vie
Päiväranta on pakko kunnostaa
Olin 10-12 vuotias kun äitini sisko vei minut ensimmäistä kertaa seurakunnan Päivärantaan Sundomissa. Matka tapahtui Böljanilla Kalarannasta. Aluksessa oli oikea rahastaja, joka keräsi matkalippujen hinnan nahkaiseen laukkuunsa.
Kesäinen sunnuntai Päivärannassa oli täynnä aurinkoa, lasten leikkejä ja naurua. Erityisesti on jäänyt mieleen kiihkeät lentopallo-ottelut Päivärannan hyvin hoidetulla kentällä. Vuosi lienee ollut 1955.
Päivärantaa ympäröi upeat marjamaat. Marjaan lähdettiin suurella joukolla. Retken jälkeen maistui puolukka-kauraryynisekoitus tai mustikkamaito.
Kävin Päivärannassa uudelleen viime viikolla. Tyrmistys oli täydellinen. Pihan ennen niin hieno lentopallokenttä oli nurmettunut, itse päärakennus huokaili vaivojansa ja saunan ovi repsotti auki. Laituri oli vajonnut puoliksi Sundomin lahteen.
Rappio merkit ovat ilmeiset. Täysin käsittämätöntä, että upealla paikalla oleva kesänviettopaikka on annettu rappioitua. Onko kysymys välinpitämättömyydestä vai perisuomalaisesta kateudesta? Omistajaosapuolet eivät saa jalkojaan saman pöydän alle? Tai sitten jompikumpi osapuolista pelkää että toinen nostaa jalat pöydälle.
Tietysti kysymyksessä saattaa olla myös kulttuurimuutos. Ihmisillä alkaa olla omat huvilat ja perheet eivät enää juuri yhdessä vietä kesäpäiviä sen jälkeen kun lapset ovat täyttäneet kymmenen vuotta. Eikä seurakuntakaan enää kiinnosta. Paikka on kuitenkin upea ja on häpeä että sitä ei ole hoidettu.
Pari puhelinsoittoaPari puhelinsoittoa ja viimein päädyin
Pertti Mandelliin. Mandell on toinen Päivärannan omistajista, toinen on Vaasan suomalainen seurakunta. Mandell edustaa Vaasan kristillistä yhdistystä. Pertti Mandell huokaa syvään kun kuulee sanan Päiväranta.
-Olemme viime viikolla lähettäneet Vaasan suomalaiselle seurakunnalle kirjeen, missä ehdotamme että yhdistyksemme osallistuu paikan kunnostamiseen 4000 eurolla jos seurakunta osallistuisi 6000 eurolla. Seurakuntaneuvosto kokoontuu elokuussa, joten jotain ehtisi tehdä vielä tänä kesänä jos seurakunnan päätös on myönteinen. Paikasta voisi kunnostaa seurakunnan ja yhdistyksen virkistyspaikka.
-Lähinnä se toimisi marjaretkien kokoontumispaikkana ja siellä voisi olla myös diakoniatyyppistä toimintaa arvioi Mandell.
Mandell esittää uuden nimen,
Heikki Lamminmäki.Päivärantatyöryhmä Lamminmäki on Päiväranta-työryhmän puheenjohtaja. Ryhmän tehtävänä on pohtia Päivärannan korjaamista ja toiminnan elvyttämistä.
-On helppo arvata, että yhteisomistuksessa olevan vanhojen rakennusten
kunnostaminen nykyisten määräysten mukaiseen kuntoon ei ole yksinkertainen asia muotoilee Lamminmäki.
-Kiinteistön rakennukset tarvitsevat nopeaa kunnostusta, muutoin aika tekee tehtävänsä. Mielestäni Päiväranta kannattaa kunnostaa kertomaan jälkipolville entisen ajan
kristillisestä toiminnasta. Omat ensimuistot liittyvät 40 luvun loppupuolen
ja 50 luvun alkuun Joka Poika toiminnasta. Päiväranta oli silloin meidän kesäisten ja kevättalven retkien kohteena, sanoo Lamminmäki.
Päivärantaa läheltä seurannut nimettömäksi jäävä vaasalainen sanoo suoraan, että rappion syynä on Vaasan suomalaisen seurakunnan pelko siitä, että kristillinen yhdistys jotenkin voittaisi jos paikka kunnostetaan. Merkillistä puhetta jos se pitää paikkaansa.
Vaasalaiset velot
Kiivas, Verraton, Darling
Mikko Råberg 1910-mallisen Crescent-polkupyörän selässä. Pyörässä on puiset lokasuojat ja vanteet sekä kardaaniveto, ilman rattailta pois lähteviä ketjuja.Mikko Råbergin kohteena vaasalaisvalmisteiset pyörät eli velot eli velocipedit eli munamankelitVaasalainen
Mikko Råberg on tykästynyt kovasti vanhoihin polkupyöriin, joita hän on harrastanut ja keräillyt nelisen vuotta.
- Joku näissä viehättää. Hienot yksityiskohdat ja ovathan vanhat pyörät kauniita, katso nyt. Ei kai tällaisia keräilyharrastuksia pysty järjellä selittämään, toteaa Råberg.
-Par'aikaa hän keräilee ensi vuonna Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa järjestettävään Made in Vaasa -näyttelyyn juuri vaasalaispyöriä ja muuta pyöräilyyn liittyvää rekvisiittaa. Vaasassa koottiin aikanaan ainakin 50 eri merkkistä pyörää. Jos niistä saisi edes 10-20 näytille niin olisin tyytyväinen, hän sanoo.
Suomeen ensimmäiset pyörät tuotiin 1860 luvulla, tuolloin myös kyläsepät tekivät omia kokeilujaan polkupyöristä. Nykyaikainen polkupyörä syntyi, kun vapaanapa keksittiin 1890-luvulla. Jo aiemmin pyörä oli saanut ilmatäytteiset kumirenkaat, polkimet ja ketjuvedon. 1890-luvulla sai alkunsa myös suomalainen polkupyöräteollisuus.
VaasalaisiaMikko Råberg kertoo, että 1900 luvun alussa lähes jokainen polkupyöräliike toimi myös "tehtaana". Osat ostettiin Ruotsista, Saksasta, Englannista ja kasattiin kaupan takahuoneessa ja myytiin omalla nimellä.
- Nimekkäimpiä vaasalaisia alalla olivat Palinit, Hasselblatt, Petander, Louhivuori, Holmberg. Ensimmäinen varsinainen pyörätehdas oli Rautakauppa Oy Teräs, joka aloitti toimintansa 1912. Vaasassa on muuten pitänyt hakea ajolupa polliisilta ja pyörä on pitänyt rekisteröidä vuodesta 1898 vuoteen 1938.
-Hauskimpia Vaasassa koottujen polkupyörien nimiä ovat:
Vaasan Polkupyörätehdas ja
Sähköliike L. Palin - S. Palin 1910-1920 luvuilla valmistamat
Daisy ja
Darling sekä Oy Uttersrtöm & Co valmistama
Kiivas ja
Werraton. Teräs Oy:n
Ennätys, Hirvi, Myrsky, Pomo, Uljas.
Osakyhtiö A. Wisenin Ennätys, Eino Louhivuoren
Sukkela. Nykyisin Suomessa on kolme pyörätehdasta. Helkama Hangossa, joka tänä vuonna täyttää sata vuotta, Tunturi Turussa ja Tähtipyörä Sulvalla
Vanhat VelotVanhojen polkupyörien harrastajilla on oma valtakunnallinen polkupyöräkerho Vanhat Velot ry. Siihen kuuluu tällä haavaa yli 100 jäsentä.
Made in VaasaVaasalaistuneena Råberg on kiinnostunut vaasalaisista pyörämerkeistä, joita hänellä on nyt viisi ja kaikkiaan pyöriä toistakymmentä. Ajokunnossa muutama, mutta entisöitynä ei vielä yhtään.
Ensimmäisen vanhan pyöränsä hän löysi nelisen vuotta sitten vaasalaisen antiikkiliikkeen vintiltä, joka on tamperelaisen Kone ja Terän valmistama Jaguar.
Pyörän entistäminen tai konservointi on hänen mukaansa helpompaa kuin auton, mopon tai moottoripyörän, vaikkakin vaikeutensa on polkupyörässäkin.
Vaasan Auto- ja Moottorimuseossa on ensi vuonna 2006 kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi teemana:
Made in Vaasa. Se kertoo, minkälaisia ajoneuvoja ja moottoreita Vaasassa on valmistettu. Eri vaasalaisvalmisteiset polkupyörämerkit ovat väkevästi mukana.
- Pyrin löytämään näyttelyyn lisää vaasalaisia polkupyöriä, mainoksia, myyntikuvastoja, lisävarusteita, ajokortteja, rekisterikilpiä, pyörän osia, toteaa Mikko Råberg, joka itse ajelisi
mieluiten näyttävän näköisellä Werrattomalla. Vielä se on osina tallissa, mutta pitää kasata se kesän ajoihin, hän toteaa.
Lisätietoja:
mikko.raberg@netti.fi tai
Wanhat VelotVaasalaiset VelotLyhennetty. Alkuperäinen teksti ja kuva
Timo Koskinen
Toripuutarha
Maalahden museo ja puutarha
Monet muistavat isoäidin pihapientareen erikoiset kukat ja pensaat. Itse kukkien nimetkin vievät muistot vuosikymmenien taakse: maatiaisritarinkannus, alppipiikkiputki, illakko ja harmaamalvikki tai vaikkapa siperian kurjenmiekka. Kaikki nämä, ja paljon muuta on nähtävissä Maalahden
Brinkeuksen museon yhteydessä olevassa toripuutarhassa.
Toripuutarha– Toripuutarha on saanut nimensä siitä, että maalahtelainen Orren perhe kasvatti myyntiin 30-luvulta lähtein perennoja, pensaita., puita ja kesäkukkia, sanoo puutarhaa 6 vuotta hoitanut ja kunnostanut
Irma Lintulaakso
Lintulaakson mukaan puutarha on rekonstruoitu Susanna Laguksen puutarhasta tekemän gradun mukaisesti. Gradu ilmestyy kirjana ensi vuonna.– Puutarhan historia alkaa oikeastaan jo vuonna 1878, jolloin Abraham Orre avioitui Beata Sofia Köpingin kanssa. Abraham ja Sofia saivat 8 lasta, neljä poikaa ja neljä tyttöä. Pojat kuolivat ennen aikuisikää, mutta tytöt elivät pitkän elämän.
– Tyttäret olivat Amanda Sofia (1881–1958), Marja Emilia (1888–1961), Hilda Elisabeth (1889–1962) ja Edit Irene (1895-1976). Tyttäristä Hildasta tuli vaasalaisten hyvintuintema torikauppias. Edit oli ainoa sisarussarjasta, joka solmi avioliiton.
Irma Lintulaakson mukaan Orren perhe kasvatti keskimäärin noin 70 lajiketta, joita myytiin Vaasan kauppatorilla. Myynti oli ilmeisen kannattavaa, sillä kyläläisten mukaan Orret kantoivat pankkiin rahaa ”pärelorilla”. Hauska havainto on myös se, että perheen omassa tuvassa ei kukkia ollut.
Toripuutarhassa on paljon harvinaisuuksia, sellaisia joita on enää vaikea saada tai jotka on jalostettu niin, että alkuperäinen kantamuoto on lähes kadonnut. Näitä voi kuitenkin ostaa puutarhasta siemeninä ja joitakin lajeja jopa taimina.
– Monet vanhat lajit ovat Suomesta kadonneet, joitakin olemme löytäneet pensaiden juurilta ja elvyttäneet. Ruotsista voisi joitain lajeja vielä saada. Niiden tunnistaminen on sikäli helppoa, että puutarhan jäljiltä on olemassa vanhoja siemenpusseja, tietää Lintulahti.
Maalahden museon 49 talousrakennusta ja vanha toripuutarha ovat Suomen oloissa ainutlaatuinen kokonaisuus, joka on jäänyt turhan varjoon.
Hintaseuranta
Sikakallista vai hulppean halpaa?e-Mail: 09.07.2005 klo. 11.47Arvoisa "vaasalainen"Voitaisiinko tälle sivulle perustaa aihe, jonka nimenä olisi vaikkapa
kansalaisen hintaseuranta. Tavalliset vaasalaiset voisivat vertailla hintoja ja kertoa mielestään liian kalliista hinnoista tai palveluista ja vaihtoehtoisista tuotteista ja palveluista.
Kävin tänään kauppatorilla ja esim. neljä pientä nahistunutta naurista maksoi 3 euroa eli 18 mummon markkaa. Tuolla hinnalla olisi pitänyt saada 5 kiloa nauriita. Litra palkoherneitä maksoi kolme euroa ja litra uusia perunoita 2,50 euroa.
Jälkimmäinen oli törkeätä. Perunat olivat suurikokoisia ja niitä mahtui litran pönikkään korkeintaan kahdeksan. Suurin osa "litrasta" oli perunoiden väliin jäänyttä ilmaa.
PerheellinenErinomainen idea: Vaasalainen
Maalahden lihasavustamo
Viisi uutta grillimakkaraa markkinoille
Maalahdessa toimiva Maalahden lihasavustamo toi juuri juhannuksen alla markkinoille viisi uudentyyppistä grillimakkaraa. Maut vaihtelevat perinteisestä grillimakkarasta valkosipuliin ja tomaattiin. Makkarat myydään
Patruuna tuotenimellä.
-Tuotteemme ei ole niitä halvempia. Ne sijoittuvat lihapitoisuudeltaan Kabanossin ja Wilhelmin yläpuolelle, sanoo
Jouni Pajuluoma, toinen yrityksen omistajista. Toinen on
Marko Laine.Nuori yritysJouni Pajuluoma ja Marko Laine ostivat Gösta Lövmarkin pienen makkara- ja lihanjalostustehtaan viime vuoden marraskuussa.
-Joulukuu meni kinkkuja tehdessä ja tammikuun alussa tulivat remonttimiehet ovesta sisään. Firma oli 3 kuukautta kiinni. Remontin aikana nostimme hygieniatasoa ja hankimme uusia koneita. Puolet olivat käytettyjä ja puolet uusia. Kallein oli tuollaista keskikokoisen henkilöauton luokkaa.
-Yrityksessä on Markon ja minun lisäkseni 4 vakituista ja yksi kesätyöntekijä. Makkaramestarina toimii elintarvikeinsinööri
Ari Tulimäki. Arilla on pitkä kokemus Pohjanmaan Lihan ja Nymannin makkaratehtaan palveluksessa. Häntä saamme kiittää uusista tuotteista ja mauista, sanoo Pajuluoma.
Maalahden lihajalostamon repertoaariin kuuluu noin 40 tuotetta. Skaala ulottuu grillimakkarasta ja maalaishyytelöön eli tytinään. Väliin mahtuu saunalenkkiä, luonnonsuolinakkeja ja monenlaisia leikkeitä, myös savuleikkeitä. Maalahden lihasavustamossa päätettiin heti toiminnan alussa, että makkaroiden on oltava täyttä lihaa. Vesi riittää lisäaineeksi.
-Emme käytä soijaproteiineja, kamaraa, eikä jauhoja. Tuotepakkauksiin merkitty lihamäärä on 81%, mutta käytännössä se on enemmän. Tämä on selkeä valinta. Toinen käytännön valinta on että emme pakkaa leikkeitä. Ne myydään suoraan palvelutiskiltä.
Pajuluoman mukaan marketit ovat ottaneet tuotteet hyvin vastaan. Maalahden grillimakkaroita saa tällä hetkellä Vaasassa vain
Kivihaan Citarista, mutta tuotteita on myynnissä myös Laihialla, Vähäkyrössä ja Sundomissa.
-Toiminta on toistaiseksi melko pienimuotoista, mutta jos saamme yhden uuden asiakaan joka toinen viikko seuraavan vuoden aikana niin ehkä saamme Markon kanssa jo vuoden kuluttua itsellemme palkan tästä työstä. Onneksi vaimoilla on vakituinen työpaikka, hymähtää Pajuluoma.
MakkaralinkkejäAKS:n makkaraportaaliRaholan syötäviä sanojaMakkara ei ole pihviWikipedia makkarastaWikipedia englanniksi SausagefansThe Art and Practice of Sausage MakingSausage making
Pikku putiikkeja
Ison tilan vuokraaminen Galleria Wasassa on ollut sen verran
takkuista, että nyt on Gallerian terävässä päässä tehty päätös pilkkoa tilat pienemmiksi liiketiloiksi. Isoille ketjuille tilat ovat tällä hetkellä liian pienet.
Monet ketjut ovat tiettävästi ilmaiseet olevansa kiinostuneita tiloista heti, kun korttelihankeen myötä rakennettavat lisäliiketilat tulevat jakoon.
Galleria Wasa tulee siis lähitulevaisuudessa olemaan useiden pienten liikkeiden kauppakeskus.
Mauri Öljymäen pesti on jätkettu vuodenvaiheteen yli.
Vaasa maailmalla
Nikolainkaupunki Merenkurkun rannalla
Suomi24.fi Vaasa keskustelualueelle kirjoittanut nimimerkki
Jeppe on löytänyt mielenkiintoisen vaasa-aiheisen linkin, missä kerrotaan Merenkurkun rannalla sijaitsevasta
Nikolainkaupunki nimisestä paikasta kansainväliselle yleisölle.
NikolainkaupunkiVaasa maailmallaOlen poiminut tähän muutaman vieraskielisen linkin Vaasasta. Mihinkään syvälliseen tutkimukseen ei juuri nyt ole aikaa, mutta jos aihe kiinnostaa ja joku tekee maukkaita löytöjä, niin niistä voi kertoa kommenttiosuudessa.
Kiinnostavimmat tiedot Vaasasta löytynyvät sivulta, joilla täällä käynyt kertoo omista kokemuksistaa. Tästä voisi kertyä vaikka kesän hupijuttu.
Tässä on haettu hakusanoilla
vaasa travelLinkkejä http://www.10best.com/Vaasa/http://www.world66.com/europe/finland/vaasahttp://www.world66.com/europe/finland/vaasa
Stig Jern
Ihmisellä täytyy olla unelmia
Sanaan unelma mahtuu koko ihmisen elämä. Unelma voi olla vaikka oma metsälampi, jonka rannalle voi tulla vain istumaan ja olemaan. Gerbyläinen
Stig Jern on toteuttanut tämän zeniläisen unelmansa kymmenen vuoden aikana. Jernin tontille Alskatintien varteen, metsäsaarekkeen suojaan. on noussut sielun kuvajainen: tyyni metsälampi, jonka ylitse kurottuu kaarisilta.
Pilvisenä päivänä silta ja lammessa olevat kivet heijastavat oman kuvansa rannalla istujan silmiin ja mieleen. Stig Jern ei osaa tarkalleen sanoa, miksi hän halusi oman lammen. Lampi oli vain tehtävä.
-Sain idean joskus viisitoista vuotta sitten. Ensimmäiset viisi vuotta menivät tuumaillessa ja sen jälkeen tuttu koneurakoitsija on kymmenen vuoden aikana joka vuosi tehnyt jotain. Nyt lampi, kaarisilta ja lammen rannalla oleva penkki ja pöytä ovat valmiit, sanoo Jern.
-
Stig Jernia kuunnellessä ymmärtää, että kysymyksessä on mielentila. Syvästi sielua koskettava yksityinen asia, jota ei pysty toiselle välittämään. Varmasti on myös niin että lammesta unelmointi ja mielen kuvan rakentaminen todelliseksi, on siirtänyt arkipäivän murheet aivan toiselle tasolle.
Lampi on noin 40x14 metrin kokoinen ja metrin syvä. Lampea hallitsee tällä hetkellä 8 ruutanaa. Ruutanat asuvat lammessa läpi vuoden. Stig Jern hämmästyy sanattomaksi kun toimittaja kysyy, ovatko ruutanat tarkoitettu syötäviksi. Jern ei edes osaa vastata ymmärtämättömän kysymykseen.
Stig Jern oli 34 vuotta Lindemanin Verkkotehtaan tuotantopäällikkönä kunnes siirtyi kotitilalleen eläkepäiviä viettämään. Eläkkeellä olon on täyttänyt Vaasa-aiheisten postikorttien keräily, sukututkimus ja Gerbyn historian tutkiminen sekä tietysti lammen rakentaminen. Vaasa-kortteja on kertynyt 17 mapillista. Jernillä on vaimo ja yli 57-vuotias sairas poika.
Aikasempina vuosina Jern osallistui myös Mustasaaren kunnallispolitiikkaan. Neljä vuotta kunnanhallituksessa ja neljä vuotta valtuustossa riittivät. Perheeseen kuuluu myös vaimo, Inga. Perheenpoika asuu hoivakodissa Sepänkylässä.
SukutilaKotitila ja sen historia ja menneiden sukupolvien elämä on osa Stig Jernin elämää. Suku on asunut samoilla sijoilla 1550-luvulta saakka. Mitään uljasta sukutarinaa ei Jernien sukuun liity.
-Esivanhemmat ovat olleet vuosisatojen ajan maanviljelijöitä ja kalastajia. He ovat viettäneet tavallista elämää, summaa Jern.
Entisten sukupolvien muistoksi ja linkiksi nykyaikaan Jern on hakkauttanut lammen rannalle muistokirjoituksen
TILL MINNE AV GÅNGNA
SLÄKTLED PÅ WATSKO
NORRGÅRD HEMMANS
BOPLATS
ANDERS JÖNSSON ÄR
DEN FÖRSTA NÄMNDA
HUSBONDEN PÅ
HEMMANET OCH
ÅRET ÄR 1550
FAMILJEN STIG JERN
BOR NU PÅ DEN
GAMLA BOPLATSEN
JULI 1994
STIG JERN
Vaasan kirkko
Kellotornissa koko ihmisen elämäKiireiselle, väsyneelleJokaiselle kutsun tuommeIäisyyden, rauhan maastaLohdutuksen JumalaltaTeksti kirkonkellossa
Vaasan Kirkon torin ylimmältä huipulta huomaa, miten pieni ja miten vihreä kaupunki Vaasa on. Tornista näkee selvästi mihin kantakaupunki päättyy ja mistä se alkaa. Arkkitehti Carl Axel Setterbergin suunnittelema kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kirkko edustaa englantilaista uusgotiikkaa.
Kirkon torniKirkon valmistumista hankaloitti kirkon tornin halkeaminen. Valmis torni jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen.
Kaksi ensimmäistä kirkonkelloa hankittiin Tukholmasta, kolmas vasta 1960-luvulla Heidelbergistä Länsi-Saksasta.
Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että kirkon kello lyö tasatunnein. Mutta millainen tuo kello on ja millaisia ovat muut kellot ja on niiden tehtävä? Se selviää vain kysymällä ja kiipeämällä kapeita, osin puisia, osin rautaisia kierreportaita torniin.
Kirkon kesäopas
Päivi Rautakoski lupaa seuraavalla kerralla laskea portaiden lukumäärän kun kapuamme Torniin. Vaasan kirkon torni vastaa hyvin ennakkokuvaa pimeästä tornista.
Tornissa on kolme etappia. Ensimmäisellä tasanteella on neljään suuntaan näyttävät kellot. Kellot on akselilla yhdistetty keskuslaitteeseen, niin että kaikki kellot käyvät samaan tahtiin. Kerroksessa vallitsee hämärä että taustavalo ei pääsisi häiritsemään kellotauluja.
Seuraavaa etappia voisi kutsua valokerrokseksi. Tämä on juuri se kerros, jonka suuret ikkunat loistavat joulun aikaan valoa kaikelle kansalle. Kesällä ikkunoista lankeava v alo luo jännittävät varjot tasanteen seinille. Tänne voisi tulla mietiskelemään elämän ja jazzin syvintä olemusta.
Ylin kerros sijaitsee paljaan taivaan alla. Paljaan taivaan alla on myös vaasalaisille tuttu ja rakas tuntikello. Kellon pieni koko tuntuu hieman hämäävältä sen merkitykseen nähden.
-Tuntikellon lisäksi tornissa on ”Kutsukello” joka lyö puolelta ennen kirkonmenoja,
papinkello joka lyö varttia vaille ennen kirkonmenoja ja vielä yhteensoitto (kello) joka lyö
viittä vaille, sanoo kirkon vahtimestari Erkki Mäkinen
-Oma tehtävänsä on myös sielunkelloilla. Pieni, heleämpi kello lyö naispuoliselle vainajalle ja isompi matalaääninen miespuoliselle vainajalle.
Vaasan kirkkoKirkon sokkeliin käytetty harmaa kivi on tuotu hevospelillä Punakarilta. Rakentamiseen käytetty kalkki, määrältään 4000 tynnyriä tuotiin Ruotsista. Seinätiilet on vaasalaista alkuperää ja peräisin Hietalahdessa sijainneesta tiilitehtaasta. Kirkon ikkunalasit ovat Nuutajärven tuotanto.
Kaupunkiseurakunnasta tuli 1857 kappeliseurakunta . Mustasaaren emäseurakunnasta se itsenäistyi vuonna 1872. Kielellinen seurakuntajako astui voimaan 1928. Vuodesta 1977 Vaasan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta ovat muodostaneet seurakuntayhtymän, missä kumpikin hoitaa itsenäisesti oman toimintansa mutta talous on täysin yhtenäinen.
Kirkon puistoKirjkkoa ympäröivä puisto suunniteltiin ja rakennettiin v. 1865. Puistoa ympäröi kuusiaita, joka poistettiin 1920-luvulla. Nykyisen muotonsa kirkkopuisto sai v. 1996.
Puistossa on 27 harvinaista puuta, joista 7 on havupuita ja loput lehtipuita. Puulajit ovat: , siperianpihta, metsävaahtera, saarni, euroopanlehtikuusi, japaninlehtikuusi, siperianlehtikuusi, serbiankuusi, kartanopoppeli, laakeripoppeli, ruhtinaanpoppeli, tuoksupoppeli, pylväshaapa, tammi, terijoensalava, suomenpihlaja, taatanpihlaja, pihasyreeni, japaninmarjakuusi, kanadantuija, niinipuuu, puistolehmus ja vuosijalava.
(Tiedot seurakunnan proshyyristä)
http://www.vaasaevl.fi
Minun Vaasani
Otakameratavaksi
Kantakaupungin Asukasyhdistys ry:n julistaa valokuvakilpailun kaikille vaasalaisille. Kilpailu liittyy Vaasan 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Kilpailun aiheena on ”Minun Vaasani”. Aiheet on löydettävä kantakaupungista mukaan laskettuna Vaskiluoto ja Vöyrinkaupunki. Yhdistys näkee mielellään että kaikki vuodenajat huomioidaan.
Palkinnot
Ensimmäinen palkinto on valokuvatulostin. Toinen palkinto on tietokoneenkuvankäsittelyohjelma. Kolmas - viiden palkinnonsaaja saa valokuva-albumin. Studio Fotocenter sponsoroi voitot.. Voittajat julistetaan yhdistyksen juhlaseminaarissa Minun Vaasani 7. lokakuuta 2006.. Arvostelulautakuntaan kuuluvat Gunnar Bäckman, Rita Lukkarinen ja Jaakko Salo sekä museoamanuenssi Katarina Andersson ja kuvataideopettaja Åsa Jern.
KuvatKuvat tulee toimittaa cd-muodossa tai tulostettuna, vähintään 300 dpi, paperikuvana tai diakuvana. Kuvat lähetetään yhdistyksen sihteerille osoitteella Kantakaupungin Asukasyhdistys c/o Jern, Rantakatu 11 A 10, 65100 Vaasa. Valokuvaajan nimi ja yhteystiedot suljetussa kirjekuoressa.
