Kirjoita Googlen hakukenttään ensi kerralla sana vaasalaisia ja klikkaa!
Keskustelu käynnissä!
Keskustelu Sportista kuumentaa!
Vaasan kauppatori
Miksi tori näyttää autiolta ja tyhjältä?
Ensimmäinen vastaus kuuluu tietysti, että ”koska tori on autio ja tyhjä”. Mutta se on vain osa totuutta. Kaikki näyttäisi paljon paremmalta jos torikauppiaat vain suostuisivat asettumaan yhteen ryppääseen alatorin varrelle.
Ei ole hölmömpää näkyä valtaisalla torilla kuin yksi pieni myyntipöytä keskellä toria ja sekin ilman myyjää. Tyhjän torin ylittäminen vain saadakseen kukkia tai puoliskan kaalia, on monelle aivan liian iso asia.
Eihän marketeissakaan tavarat ole siroteltu sinne tänne, vaan kahvipakettien vieressä ovat sokeripaketit, teepaketit ja vaikkapa keksit.
Torin syvällisempää elämää tuntevat, tietävät mistä on kysymys. Torikauppiaat eivät tule toimeen keskenään ja ovat saamarin kateellisia toisilleen sen asemasta että ryhtyisivät yhteistyöhön. Ehkä juuri siksi he ovat vain torikauppiaita.
Kaupungin tulisi pakottaa torikauppiaat tiiviimmin yhteen. Siitä seuraisi tietysti ”sota ja veriset vaateet” pariksi viikoksi, mutta loppujenlopuksi kaikki olisivat tyytyväisiä. Torikauppiaisiin ei pure muu kuin pakko ja nälkä.
Vaasa linkit
Linkkejä Vaasaan ja vaasalaisuuteenTältä sivulta löydät keskeiset linkit Vaasaan ja vaasalaisuuteen. Tutki oikean reunan linkkejä huolella ja tee löytöjä. Jos huomaat puutteita, niin lähetä uudet linkit osoitteeseen:
vaasalaisia@webinfo.fi
Kari Talvitie
Kari on mökkitalkkari ja ideageneraattori
Laihialaissyntyinen Kari Talvitie (39) tuo vaasanseudulle omaperäisen palvelun: mökkitalkkarin. Mökkitalkkari pienii saariston mökeillä puut, korjaa laiturit ja vuotavan katon, muuraa uuden muurin tai korjaa vanhan, tekee tarvittavat ruoppaustyöt ja miltei kaiken mistä vain sovitaan.
Apua saariston kesä-asukkaille
-Meillä on tällä hetkellä käytössä kaksi venettä ja kaksi miestä. Tarpeen vaatiessa joukkomme kasvaa 3 timpuriin ja yhteen muurariin, kuvailee Talvitie mökkitalkkarikonseptia.
-Juuri nyt kannattaa miettiä vaikkapa ruoppausasioita. Ruoppaus on taas mahdollista 1.8 ja 30.4 välisenä aikana.
Kari Talvitie sanoo toimineensa maansiirto- ja koneurakoitsijana Ruotsia myöden vuodesta 1986. Nyt tuli kuitenkin aika asettua paikoilleen ja juurtua kotikonnuille. Talvitie tietää hyvin, että vielä tänä vuonna tulee takkiin ja rajusti.
-Ajatus mökkitalkkarista on näillä leveysasteilla vielä uusi, vaikka esimerkiksi Airistolla se on jo arkipäivää. Mökki on vaasalaiselle pyhää maata ja sinne ei hevin päästetä vieraita. Väki kuitenkin vanhenee ja osaaminenkin häviää vähitellen. Uskon että tästä tulee kannattavaa liiketoimintaa jo ensi vuonna, sanoo Talvitie.
Mökkitalkkari toimii koko Merenkurkun alueella.
Ideageneraattori
Mökkitalkkari on vain yksi Talvitien virityksistä. Aivan yhtä paljon Talvitietä kiinnostaa Vaasan rantojen kehittäminen. Talvitie on täysin eri linjoilla Vaasan kaupungin virkamiesten kanssa.
-Kaikki kunnia nykytaiteelle, mutta Kuntsin taidekokoelman pystyttäminen sisäsataman Tullipakkahuoneeseen on väärä ratkaisu. Väärä ratkaisu on myös kaupunginrannan kehittäminen korkeakulttuurin ehdoilla, lataa Talvitie viitaten meneillään olevaan arkkitehtikilpailuun kaupunginrannasta.
-Sen asemasta, että kaupunginrannasta tehdään hienosteleva ”näyteikkuna” muutamaksi kesäviikoksi, kaupunginranta tulisi antaa liike-elämän ympärivuotiseen käyttöön. Kaupungin tulisi tukea tällaista toimintaa kaikin mahdollisin tavoin.
Talvitiellä on heti näyttää vaihtoehto Tullipakkahuoneen ja yliopistonrannan väliselle alueelle:
-Tullipakkahuoneen ja siilojen väliselle alueelle uiva laiturinäyttely, uiva savusauna, jota avantouimarit voivat käyttää talvella, vierasvenesatama kaikkine palveluineen ja elevaattoritorneihin kalaravintola. Laiturinäyttelyn suurimmalle laiturille kesäaikana tanssit parina kolmena iltana viikossa.
Lisäksi Tullipakkahuoneen edessä voisi olla pieniä myymälöitä, jotka harjoittavat vaikkapa erilaisten maalla- ja merellä kulkevien välineiden vuokrausta ja niin edelleen.
Keskustelut eivät johtaneet mihinkään
-Olen keskustellut kalaravintolasta Schaumannin säätiön edustajan kanssa, mutta keskustelut eivät johtaneet mihinkään. Säätiön edustaja haluaa, että elevaattoritorneihin tuleva toiminta tukee Abo Academin toimintaa jollakin tavalla. Todellinen syy lienee se, että laiturinäyttely, vierasvensatama jne, ovat liian rahvaanomaisia.
Talvitien sanoo, että hänen esittämänsä ideat ovat syntyneet liikemiesryhmän kokouksissa ja kaikesta on olemassa kuvat ja laskelmat. Talvitie toimii suunnitelmien koordinaattorina.
-Liikemiesryhmä ei toistaiseksi halua julkisuutta, mutta tulee esille heti kun jotain konkreettista saadaan aikaan.
Kari Talvitien tavoitat puhelinnumerosta
044-5458313
Tai e-maililla:
kari.talvitie@netikka.fi
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Vaasan oikeustieteellinen
suosii ansiotta ruotsinkielisiä
Suomi24 Vaasa osuudessa on mielenkiintoinen postaus, missä väitetään että ruotsinkieliset opiskelijat saavat ansiotonta etua pyrkiessään Vaasan oikeustieteelliseen.
” ..kielikiintiöiden avulla heikommin menestyneet ruotsinkieliset vievät koulutuspaikan paremmin menestyneiltä suomenkielisiltä.”, kirjoittaa nimimerkki ”Röyhkeyden huippu”.
Kirjoittaja on todella tuohtunut:
” Heikommin menestyneiden ruotsinkielisten sisäänpääsy yliopistoon varmistetaan kohdan 1) lisäksi vielä kielikiintiöjärjestelmällä. Sisään otetaan TASAN YHTÄ PALJON MOLEMMISTA KIELIRYHMISTÄ eli ruotsinkielisillä on 50 %:n kielikiintiö.
Voiko tasa-arvoa vielä räikeämmin loukata kaksikielisessä maassa, jossa molempien kieliryhmien pitäisi saada sama kohtelu? "
Lainaus sivulta:"Alemmat pääsyvaatimukset osoittavat, että ruotsinkielisten heikompi ymmärtämisen taso on virallisestikin todettu. ”Kielikiintiö loukkaa yhdenvertaisuutta.” (Oikeuskanslerin lausunto HS 20.5.92.)
Ruotsinkielisten oikeustieteen opiskelijoiden kiintiötä Helsingin yliopistossa nostettiin 20:stä 30:een. Kantelussaan oikeuskanslerille ainejärjestö Pykälä ry korosti, että lähes 200 karsiutunutta suomenkielistä pyrkijää sai enemmän pisteitä kuin heikoin opiskelupaikan saanut ruotsinkielinen. "
Suomi24
Vaasan iltamusiikki
Kaupungin kirkossa soi kesämusiikki
Vaasan kirkon iltamusiikki soi nyt jo 30. kesäänsä. Tämän kesän yllätysnimi on
Kalevi Kiviniemi. Kiviniemi konsertoi 8.6 poikkeuksellisesti
Palosaaren kirkossa. Konsertissa esiintyy myös
Pinja Järvi, huilu.
Kaupungin kirkon urut ovat maailman vanhimman yhä toimivan urkutehtaan, tanskalaisen
Marcussenin, valmistamat.
Iltamusiikki 2005
- 1.6. Anna-Maria Jurvelin, laulu, Arto Ristolainen, urut, soitinyhtye
- 8.6. Huom. Palosaaren kirkossa, Pinja Järvinen, huilu, Kalevi Kiviniemi urut
- 15.6. Jorma Liimatta, sello, Heikki Poutanen, urut
- 22.6. John Burmeister, lyömäsoittimet, Katrin Meriloo, Eesti, urut
- 28.6. Huom. tiistai klo 22, Manfred Gräsbeck, viulu , Maija Lehtonen, urut
- 13.7. Aapo Häkkinen, cembalo, Minna Kangas, viulu, viola d'amore, Heidi Peltoniemi, sello
- 20.7. Kajsa Dahlbäck, laulu, Tapio Paavilainen, trumpetti, Mikko Haapaniemi, urut
- 28.7. Jari Piikki, urut. Huom. torstai.
- 3.8. Duo Aurora, Saksa, Michael Börresen, klarinetti, Helmut Ritter, urut
- 11.8. Huom. Torstai, Jukka Pietilä, laulu , Mikael Heikius, urut.
Kesä Vaasa
Tervetuloa vaasalaisia sivulle.
Katso tämän sivun oikeasta reunasta vaasalaisia linkkejä. Jos olet tulossa kaupunkiin, niin tutustu ainakin kohtiin: Vaasan palvelusivut, Vaasan kulttuurielämä, Vaasa, veneet ja kalastus, Vaasan saaristo ja Vaasan ympäristö.
Saat erittäin hyvän ennakkokäsityksen ennen matkaasi Vaasaan. Tältä sivulta saat myös tietoja vaasalaisista ravintoloista.
Jos sinulla on pieni hetki aikaa, niin tutustu myös tekstiosuuteen. Pienikin selailu auttaa sinua tutustumaan tämän mainion kaupungin sielunelämään.
Vietä kerran: tervetuloa!
Kiikarointia
Uikku keskellä kaupunkia
Kun kuvia pyysit, ohessa saaristossa kiikarin läpi kuvattu pesivä Härkälintu-pariskunta, kuuluu uikkuihin. Härkälintu hautoo vuoronperään. Linnut eivät näy kuvassa kovin hyvin, mutta lajille tyypillinen pesintäympäristö sen sijaan näkyy: kostea kaislikko, tarkemmin se mitä yleensä sanotaan kaislikoksi on itse asiassa kai järviruokoa, jossa kelluva pesä.
Yksinäinen
uikku muuten pesii Vaskiluodon sillan kupeessakin, ruohikossa alhaalla siinä aivan Vaskiluodon päässä, Hietasaaren puolella. Mitenkähän käy kun lintu on heitto-etäisyydellä pyörätieltä.
Harri Mäkinen
Vankilan myymälä
Takorautaa ja puutöitä mökille ja lahjaksi
Vaasan lääninvankilan myymälän valikoimiin kuulu kymmenittäin erilaisia metalli- ja puutuotteita. Kaikissa näkyy ja tuntuu käden jälki. Varsinkin taotut tuotteet hivelevät silmää ja mieltä. Myymälän valikoimiin kuuluu myös muiden vankiloiden valmistamia tuotteita kuten puutarhakalusteita, lasten kalusteita, kirjahyllyjä ja paljon muuta.
Varastonhoitaja
Markku Karjala sanoo, että Vankilan myymälässä käy tasainen asiakasvirta. Karjala on työskennellyt vankilan myymälässä 2,5 vuotta.
Sanat: Vaasan lääninvankilan vankilamyymälä, vankilatuotteet, vankilan myymälä
Lahjaksi ja kotiin vietäväksiVaasan lääninvankilassa valmistetut tuotteet sopivat erittäin hyvin lahjaksi mökkiläiselle tai omakotirakentajalle. Esimerkiksi taotut ovenrivat, ovenkolkuttimet, lukkosalvat ja lyhdyt poikkeavat tehdastekoisista. Vankilan tuoteissa on käden jälki.
Yksi silmiin sattuneista erikoisuuksista on hybridi savustusuuni, ei tosin Vaasassa valmistettu. Hybridin savustusuunista tekee se, että uunilla voi savustaa, grillata, halstrata, paistaa lättyjä ja keittää. Lisävarusteeksi sopii loimulauta. Hintaakin kertyy n. 250 euroa.
Metallitöiden lisäksi myynnissä on paljon puutöitä, joista massiiviset leikkuualustat vievät heti huomion. Huomiota kiinnittää myös vankkatekoiset puutarhakalusteet.
-Ne ovat kalliimpia kuin marketeissa, mutta taatusti laatutyötä ja kestävät isältä pojalle, opastaa Markku Karjala.
Omien piirustusten mukaanVaasan lääninvankilassa valmistetaan myön tilaustöitä asiakkaaan piirrustustenja mittojen mukaan puusta ja metallista. Markku Karjala vihjaa, että tällä konstilla voi helposti erottautua massasta.
-Tuotevalikoimissa on mm. tv-tasoja,keittiön pöytiä ja tuoleja. Teeemme mittojen mukaan mm. kipinäverkkoja ja takan tai uunin eteen tulevia kipinäalustoja mittojen mukaan tai vaikkapa persoonallisen piipunhatun mökille tai omakotitaloon.
-Aina kannattaa kysyä ja ehdottaa. Myös huonekalujen entisöinti kuuluu palveluihin, sanoo Karjala.
VangitVankilan työhuoneeseen valitaan vankilaviranomaisten mukaan ”sopivat” ja sellaiset, joilla on aikaisempaa kokemusta puu- ja metallityöstä. VAnnkien palkka on jaoteltu kolmeen osaan, jonka vvankeinhoitilaitos on määritellyt. Se ei ole kovin paljon, muatta jotain kuitenkin. Myynnin perusteella eivät vangit palkkaansa nosta.
Vaasan vankilan myymälä on avoinna kesä-heinäkuusa ma-pe klo. 9-17.00. La 28. 5, 4.6, 11.6 ja 18.6 klo. 10-14.00.
Vankilatuottet
http://www.vankeinhoito.fi/Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Vaasa Opas
Tietoja ja vinkkejä Vaasasta
Sanat: säätila Vaasassa, Vaasan opaskartta, Vaasan kartta, ravintoloita Vaasassa, Vaasan tapahtumakalenteri, Vaasan palvelusivut, opiskelijan opas Vaasa, opiskelijaelämää Vaasassa, Vaasa, veneet ja kalastus, Vaasan ympäristö, Vaasan saaristo, ja Vaasan turistineuvonta
Tutki oikean sivun linkkikokoelma huolella niin tiedät enemmän Vaasasta.
Vaasassa on yhtäjaksoisesti 8 viikkoa valoista aikaa. Vaasa on Suomen aurinkokaupunki.
Pojat ongella
Vaskiluodon pojat ongella "Sokerin" rannassa 25.5. illalla. Saivat 1 1/2 kilon säynävän tavallisella mato-ongella. Siima katkesi juuri kun kala oli haavin suulla... Ahvenia tuli solkenaan. Vaasan kalakannat ovat elpyneet?
Kuva: T.Osala
Kalarannan kalanmyynti
viime lauantaina oli täydellinen menestys
Tuoreen kalan myynti suoraan veneestä kuluttajalle viime lauantaina oli täydellinen menestys. Ostajia riitti välillä jopa jonoksi asti ja kalastaja
Tom Blom sai myytyä koko saaliinsa. Kalaa taas lauantaina kalarannassa kello 10.00-13.00. Ensi lauantaina on luvassa myös tuoretta siikaa, mikäli
Ahti suo antejaan.
Kuva
Rita Lukkarinen.
-Kokeilua kannattaa ehdottomasti jatkaa, iloitsee Blom ja kiittää samalla vaasalaisia.
Tästä eteenpäin?
Kalarannan kalanmyynti on itseohjautuvaa. Ts. sitä ei ole tarkoitus alkuunpanon jälkeen mitenkään erityisesti ohjata, sanoo idean isä
Tapio Osala. Osalan mukaan seuraava vaihe voisi olla neuvotella Kalarannan Laituri-kesäravintoilan omistajan kanssa siitä, että jonkinlainen toivomuslista voisi olla ravintolan tiloissa.
-Samalla pitäisi ehkä viestiä hyvin alkaneesta kokeilusta sundomilaisille maanviljelijöille ja kasvattajille jos heillä olisi vaikka kiinnostus osallistua myyntitapahtumaan, pohtii Osala.
-
Tulevaa lauantaita seuraavana lauantaina (
4.6) on
Kalastuksen päivä, jolloin Tom ja maataloustuotteita myyvät ovat sopivasti paikalla yhtä aikaa. Aion silloin kysellä muilta myyjiltä kiinnostuksesta tulla jatkossakin, suunnittelee Tapio.
Vaasalaisia keskustelu
Vaasalaisia blogissa on käyty vilkasta keskustelua aiheesta. Ideoita on tullut roppakaupalla. Kommentoijat ovat ehdottaneet mm. että vaasalaiset voisivat tehdä tinkisopimuksia suoraan maanviljelijöiden kanssa, että jo nyt voisi tilata joulukinkun sundomilaiselta kasvattajalta ja että myynnissä olisi myös savustettua ja halstrattua kalaa, perunoita, juureksia ja mahdollisesti jatkojalosteita.
On myös esitetty, että joku perustaisi tai ottaisi käyttöön ”hälytysjärjestelmän”, jonka avulla kalastaja Blom voisi kertoa, milloin hän on saaliineen rannassa. Saahan hän kalaa muinakin päivinä.
Ideoiden pitääkin virrata vapaasti. Tällaisella itseohjautuvalla toiminnalla on kaikki mahdollisuudet onnistua, koska toiminta nousee suoraan ihmisen tarpeista. Sanoohan vanha sananlaskukin, että ”ei kannettu vesi kaivossa pysy”
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Sopua Tiklaslammella
Luonnonystävälle riittää ihailemista jopa kaupunkialueella.
Tapani Parkkari nappasi tämän kuvan
Tiklaslammelta eilen maanantaina. Jos joku tietää tai tuntee lintuja niin kertokoon kuinka monta eri lajia lammella voi bongata. Ainakin tämän kuvan siivekkäät mahtuivat hyvin ryhmäkuvaan niin eri lajeja kuin ovatkin.
Voit lähettää ottamasi kuvan osoitteeseen
vaasalaisia@webinfo.fi.
Klikkaa comments linkkiä ja valista meitä tyhmempiä! Mitä ovat mustavalkeat linnut ja onko taustalla oleva koiras? (punaiset tupsut päässä)
Arvokiinteistöt myyntiin
Sijoittajille luvassa mojova potti 
Valtion Senaatti Kiinteistöt myy kaksi Vaasassa sijaitsevaa arvokiinteistöä – entisen lääninmittauskonttorin Rantakadulla ja entisen ruotsinkielisen tyttölyseon Kirkkopuistikolla.. Mikäli Suomen Pankin kiinteistön malli toteutuu, saavat sijoittajat mojovan potin pilkkahinnalla. SP:n mallilla tarkoitan sitä, että hyvän kohteen saa valtiolta halvalla jos antaa ajan tehdä työtä puoleastaan.
Myytävistä kiinteistö ehdottomasti mielenkiintoisin on entinen vesiylioikeuden virastotalo Rantakadulla. Tämä vuonna 1912 valmistunut arvokiinteistö on suojeltu.
Kaupunkia ei kiinnostaVaasan kaupunki ei ole kiinnostunut kummastakaan kiinteistöstä, vaikka molemmat vastaavat kovasti mielikuvaan Kuula-opiston toimitiloista. Sen sijaan Vaasan kaupunki on lehti-ilmoituksen mukaan ilmoittanuat pyrkivänsä myötävaikuttamaan siihen, että suojeltujen rakennusten tulevaisuus voitaisiin turvata arvonsa mukaisella tavalla myös omistaja vaihdoksen tapahtuessa.
Selväkielelle muutettuna tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi HOP:n arvokkaiden tilojen muuttuminen pizzakeisarin konttuuriksi ei enää pääsisi toistumaan.
Sijoittajat kiinnostuneetNimimerkki
vaasalaisen hankkimien tietojen mukaan molemmat kohteet kiinnostavat sijoittajia. Sijoittajamallin mukaan vesiylioikeuden rakennukseen tulisi konttoritiloja ja asuntoja ja entisen ruotsinkielisen tyttölyseon tiloihin konttoritiloja ja mahdollisesti työpajoja. Työpaja toiminnasta vastaisi nykyisinkin vastaavaa toimintaa harjoittava taho.
Tämä kaikki on tietysti vain spekulaatiota saatavissa olevien niukkojen tietojen pohjalta.
Erään kiinteistöalaa hyvin tuntevan, mutta nimettömänä pysyttelevän asiantuntijan mukaan, yksi mahdollinen kiinnostunut saattaa olla Schaumannin säätiö, jolla on jo entuudestaan kokemusta arvokiinteistöjen hankkimisesta pilkkahinnalla.
Schaumannin säätiön malli perustuu olettamukselle, että valtio on päättänyt päästä kiinteistöistä eroon hinnalla millä tahansa, mikä tarkoittaa huomattavasti käyvän hinnan alittavaa kauppahintaa.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Penkki nurin
Onko tässä mitään järkeä?
Penkki nurin ja mereen. Paikka on vanhan Vaskiluodon sillan Hovioikeunden-altaan puoleisen laiturin alkupää. Joku on taas näyttänyt voimiaan. Onko tässä mitään järkeä?, kyselee kuvan lähettänyt Pentti.
Kiitokset vain Penalle kuvasta ja tekstistä. Lähettäkää muutkin kuvia havaitsemistanne epäkodista tai muuten vain kiinnostavista kohteista. Kuvat voi lähettää sähköpostiosoitteeseen vaasalaisia@webinfo.fi .
Koska julkaistavat kuvat ovat pieniä, niiden kooksi riittää vähäisempikin pikselimäärä. Esim. tämän kuvan koko on 235x315 kuvapistettä. Kuvan mukana on hyvä lähettää myös henkilötiedot. Ne jäävät vain ylläpitäjän tietoon.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Ahvenen kutu
Palosaaren kala-apajat houkuattaa
Sunnuntaina iltapäivällä Palosaarelle vievän ”Paperisillan” siltarummun kohdalla oli kuhinaa sekä vedessä että rannalla. Rannalla kuhinan aiheuttivat nuoret, jotka haavilla pyysivät vastavirtaan Vetokannaksen puolelle nousevia ahvenia. Kovin isoja ahvenet eivät olleet.
Sähkölaitoksen puolella pyörätien silta-aukon vieressä oli sielläkin kalastajia. Heidän välineenään oli perinteinen mato-onki. Silminnäkijän havainnon mukaan kala liikkui hyvin, oli isokokoista ja kävi hanakasti koukkuun.
Onkimiehet ovat silmäähivelevä näky.
Ahven nousee kutemaanSeuraan ahvenen nousua noin puolentunnin ajan. Sinä aikana Paperisillan alitse virtaavaa uomaa tai ränniä pitkin nousee satoja ahvenia. Yhdellä silmäyksellä saattaa nähdä kymmeniä ahvenia.
Paikalle ilmestyy myös kaksi maahanmuuttajaa pitkävartisine haaveineen. Näkee selvästi, että miehillä on kokemusta kalastamisesta. Sen vahvistuu myös paikalle ilmestynyt palosaarelainen rouva. Hyvällä onnella ahvenen kutunousu jatkuu vielä runsaan viikon ajan.
Jännittävää nähdä nouseeko seuraavaksi särki, ja monen yllätykseksi ehkä säyne, jota pikkupojat ovat pyytäneet silta-aukon yläpuolelta jo muutaman vuoden ajan.
Ahvenen kutu
Ahvenen kutuun ehtivät hämäläisetkin, kuulu vanha ja paikkaansa pitävä lausahdus. Lausahdus johtuu siitä, että ahven saattaa kutea jopa puolitoista kuukautta.
Ahven aloittaa kutunsa heti rantojen sulaessa säästä. Ahven nousee mielellään puroja pitkin altaisiin ja lampiin. Tyypillisellä kutupaikalla on heinikkoa, oksistoa tai muuta kasvustoa.
Samaan aikaan ahvenen kudun kanssa alkaa myös särjen kutuaika. Särki suosii paikkoja, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Rannalla ollessa saattaa jopa kuulla särkien lotinaa, joka houkuttelee petokalat liikkeelle. Myös lahna kutee lähes samaan aikaan ahvenen ja särjen kanssa. Lahnoilla kutu tapahtuu jaksoissa. Lahna valitsee kutupaikakseen auringon paisteen puoleiset, kasvillisuutta lykkäävät lahdet. Kutu tapahtuu 1-2 m syvyydessä.
Ahvenen kutu
http://www.kalakerho.net/ahvenen_verkkokalastus.htmAhven resepti
http://www.fishfood.fi/index.php?pageid=2Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Vaasa virolaislehdessä
Virolainen strippari tienaa Vaasassa 2,5 € päivässä
Virolainen iltalehti tuulettaa kunnolla vaasalaista
Lady Pinkia. Lehden mukaan virolaistripparit ansaitsee Vaasassa n. 2,5 euroa päivässä. Lehti lainaa
IS:ää. Näin kaupungin maine kasvaa myös veljesmaassa.
” Vaasa erootikarestorani Lady Pink erootikatantsijaid on enamikus tööle värvatud Eestist. Soome ajalehe Ilta-Sanomat teatel makstakse eestlastele naeruväärsed 40 krooni päevas.”
Terkkuja vaan Lady Pinkin väelle. Olette löytäneet todellisen markkinaraon.
Lehden keskustelupalsalla tosin joku arvelee, että tanssijat saavat tippejä, vaikka asiasta ei mitään näyttöjä olekaan: Tipit eivät poista sitä tosiseikkaa, että Lady Pink alkaa olla länsimaisen orjatyön pohjasakkaa.
-Palk on 2,5 euri, aga tippi saavad nad rahulikult 250 euri päevas.
Virolaislehti
http://www.sloleht.ee/index.aspx?id=174493Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Ryhdy palstaviljelijäksi
Kaupunki vuokraa palstoja multasosrmille 
Vaasan kaupunki vuokraa vuosittain viljelypalstoja kaupunkilaisten käyttöön viidessä eri paikassa ympäri kaupunkia. Palstojen vuokraus aloitetaan aina toukokuun aikana ja asiakas tulee vuokrausajan alkaessa Kansalaisinfoon katsomaan ns. vapaat viljelypalstat.
Palstoja on voinut kysellä ma. 18. 5 alkaen. Vapaiksi viljelypalstat tulevat sillä periaatteella, että edellisen vuoden vuokraaja jättää laskun maksamatta ja viljelypalsta siirtyy vapaisiin. Asiakkaalle annetaan sen alueen kartta käteen ja hän menee paikanpäälle ja tarkastaa palstan, josta hän on kiinnostunut.
Jos palsta täyttää odotukset, hän tulee takaisin Kansalaisinfoon ja maksaa vuokraushinnan 11,60 €. Viljelypalstat ovat yleensä yhden aarin kokoisia, mutta joitakin isompiakin löytyy.
Kun palstat tulevat vuokralle ensimmäistä kertaa kaupunki muokkaa kaikki palstat. Tämän jälkeen kaikki muokkaukset tapahtuvat vuokraajan toimesta. Palstoille ei saa tehdä mitään kiinteitä rakennelmia kuten kasvihuone tai vastaava.
Palstoille ei saa jättää muovi- tai maatumatonta jätettä. Palstanviljelijä on velvollinen korjaamaan jätteet alueelta pois. Kasvijätteet on hyvä kompostoida omalla palstalla!
Alunperin oli tarkoitus, että palstoilla kasvatetaan vain yksivuotisia kasveja eli perunaa, pikkuvihanneksia, juureksia ja kukkia. Käytäntö on kuitenkin lipsunut melkoisen paljon, sillä nyt alueilla kasvaa monivuotisia kasveja kuten viinimarjapensaita, raparperiä, ruohosipulia, jopa omenapuitakin on nähty palstoilla.
Tämä on yksi syy siihen, ettei kaupunki voi enää suorittaa kaikkien palstojen jokavuotista muokkausta. Kysy kansalaisinfosta: 06-3251 550.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Kalaa kalarannasta
Koeluontoinen kalanmyynti alkaa lauantaina
Tulevana lauantaina
21.5. klo 10 siis alkaa
Tom Blom myydä veneestään kalaa Kalarannassa.
Hän on saanut uusista rysistään hyviä saaliita! Monen sortin kalaa on tiedossa. Myös savukalaa. Halvemmalla kuin kaupasta. Taatusti tuoretta ja Vaasalaista!
Menkää te ihmeessä ja kertokaa täällä kokemuksistanne. Klaikkaa comments linkkiä!
Vieno Vaaranmaa
Pala! Älä odota sytyttäjää
Vaasan kaupunginkirjaston Vasaensis kokoelma kasvoi viime viikolla uudella nimikkeellä kun kokoelmaan lisättiin
Vieno Vaaranmaan järjestyksessä toinen omakustanne nimeltään "Tämä on minun siltani". Ensimmäinen omakustanne "Runoja" ilmestyi 1999.
Vieno Vaaranmaa syntyi 1933 Kauhajoella vaikka syntymätodistukseen merkittiin Ilmajoki. Vaasaan Vieno muutti vuonna 1954. Vieno Vaaranmaa on pitkän elämänsä aikana ehtinyt olla kotiäiti, sairas- ja vanhainkodin konttoristi, Teräksen hinnoittelija ja uutisten vastaanottajana Vaasa-lehdessä ja Pohjalaisessa. Lisäksi hän on toiminut oman firman konttorissa
.
Vieno Vaaranmaa on omien sanojensa mukaan lukenut koko elämänsä ajan. Kirjoittaminen tuli voimalla hänen elämäänsä parikymmentä vuotta sitten.
-Kirjoittaminen on aina ollut minussa. Olen kirjoittanut käyttörunoja ja kronikoita aina, mutta vakavammin 25 viimeistä vuotta. Kirjoittaminen alkoi kun minulle tuli omaa aikaa. Se tapahtui kun lapset lähtivät kotoa.
Vaaranmaalla on kaksi lasta. Lapset ovat syntyneet 54 ja 67. Molemmat ovat poikia.
Tämä on minun siltani
Vieno Vaaranmaa kirjoittaa intohimoisesti. Tyylipaletti ulottuu perinteisestä rytmisestä lyriikasta vapaaseen muotoon ja ajatelmiin, aforismeihin, haikuihin ja limerikkeihin.
Vaaranmaa käyttää keinoina impressionista nopeata havaintoa, naisen sielunelämän havainnointia ja karheaa ironiaa.
Oma ArvoOma arvo on
Naarasvanhuksen
Tärkein arvo;
Kun enää
Pohjatuuli vislaa perään..
Ja peilikuvakin kääntää
Selkänsä
Oma runoilijan ääni kuuluu selvästi runossa ”Olen paperinpala”.
Olen paperinpala
Vaaleanpunainen
Harmaa.
Rahisen ja rutistun.
Olen täynnä kirjoitusta.
Kirjoitrtamatontakin.
Ota minaut käteesi.
Suorista.
Lue!
Ajatuksemme
Kohtaavat taajuudellasi.
Utopiaako?
E – ei!
Vieno Vaaranmaan omakustannetta voi kysellä tekijältä; 06-315 2085
Keltainen polkupyörä
Onko tämä tsoukki?
1989 200 Keltaista polkupyörää kunnostettiin talkoovoimin, ja sijoitettiin Joensuun kaduille yleiseksi liikkumavälineiksi. Parin vuoden kuluttua ne hävisivät. Ei yhtään näkyvissä, mitä niille tapahtui?
90-luvun lopulla kierros Joensuussa paljastaa sen, että vaikka kaduilla on paljon polkupyöriä, keltaisia ei löydy. Osa paikallisista uskoi, että nuoriso on heittänyt polkupyörät jokeen, toiset uskoivat että pyörät oli ehkä varastettu ja toimitettu venäjälle
Meillä on valokuvia, jotka todistavat että Joensuun keltaisia polkupyöriä on nähty Tokiossa Japanissa, Kaliforniassa USA:ssa, Lontoossa Englannissa ja Bargassa in Italiassa. Kuvien oikeellisuudesta on noussut melkoinen kohu, jotkin lehdet väittävät polkupyörien olevan lähinnä paikallisia pyöriä, jotka on maalattu keltaiseksi Joensuun polkupyörien saaman mediahuomion takia
http://www.barganews.com/bikes/finnish.htmlOli tsoukki tai ei niin ajatus siitä, että pyöräkaupunki Vaasassa olisi vapaita polkupyöriä kaikkien käyttöön on harkitsemisen arvoinen.
Helsingin kaupunkipyöräthttp://www.hel.fi/hkl/suomi/05_palvelut/kaupunkipyora/Pyöräkuntien verkostohttp://www.pyorailyuutiset.net/Community Bike:
http://www.ibike.org/encouragement/freebike.htmEsitä oma mielipiteesi ja klikkaa comments linkkiä:
Hanki kesäfillari
Munamankeli tai tolppakone muutamalla eurolla
Kesä-auton hankkiminen muutamalla sadalla eurolla tuntuu luonnolliselta, mutta koskaan en ole kuullut kesäfillarista. Asia piti siis tarkistaa. Valitsin kolme vaasalaista polkypyöräverstasta ja kauppaa ja lähdin kyselemään kasäfillarin hintoja ja vähän muutakin.
Pyöräliike Viertola
Jukka SalmensuoJukka lupaa kesäfillarin kolmestakymmenestä eurosta ylöspäin. Mitä lähemmäksi sataa euroa tullaan, sitä parempi fillari.
-Ei kolmenkympin fillarissa mitään vikaa ole. Kyllä sillä pääsee eteenpäin, mutta ruostevikoja saattaa olla ja renkaat nyt tietysti eivät ole parasta laatua.
Jos kesäfillarin haluaa kesän jälkeen tuoda takaisin, niin otatteko?
-Kyllä sitäkin on tehty. Jos otetaan takaisin niin pyörästä maksetaan takaisin puolet tai yksi kolmasosa hinnasta. Silloinhan kysymys on oikeastaan vuokraamisesta, pohtii Salmensuo
Kesähuolto maksaa Viertolassa 22 eurosta 48 euroon, siitä riippuen onko kysymyksessä tarkistus vai enemmän huomiota vaativa huolto.
Vaaan Pyörä ja suksihuolto
Pasi Högnäsbacka
Pasi lupaa hyväkuntoisen naisten kolmivaihteisen kesäpyörän 50 eurolla.
-Tuolla hintaa saa jo sellaiset renkaat että eivät heti kulman takana jysähdä. Kevät huollon Pasi tekee 25 eurolla.
Keväthuoltoon kuuluu renkaiden tarkistus, voitelut, putsaus ja yleinen tarkistus.
WasaBikeCentral
Ari KorpilahatiAjokelpoinen kesäfillari lähteen 40-50 eurolla, lupaa Korpilahti.
-Hyvän ja kunnostetun ja tarkistetun kesäpyörän saa sadalla eurolla. Lupaan pyörälle muutaman kuukauden eliniän ja enemmänkin.
Korpilahti ei osata kesäpyörää takaisin.
Mitä sille sitten voi tehdä?
-Useimmiten se kai jätetään julkiseen pyörätelineeseen ja unohdetaan, arvelee Korpilahti.
Keväthuolato BikaeaCentralissa maksaa 35 euroa ja täyshuolto 60-70 euroa.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Aurinkokaupunki
Vaasassa riittää valoa ja lämpöäVaasassa on 8 viikkoa yhtäjaksoista valoista aikaa. Esimerkiksi
Helsingissä tulee pimeä joka yö. Vaasassa on keskipäivä eli aurinko korkeimmillaan n. klo 13.35 ja vastaavasti keskiyö n. klo 1.35 (kesäaikana)
http//netti.nic.fi/~tapioo/civiltwilightvaasa.htm
Paljonko on paljon?
Pizzerioita riittää Vaasassa, vaikka..
Päivän teoreettinen kysymys Vaasassa kuuluu, että kuinka monta pizzeriaa tämän kokoinen kaupunki pystyy elättämään niin että työantajamaksut, verot, vuokrat sekä muut liiketoimintaan liittyvät maksut tulevat maksetuiksi ja myytävien tuotteiden raaka-aineiden ja työn laatu pysyy lain vaatimalla tasolla?
Tämä kysymys siis kohdistuu kaikkiin pizzayrittäjiin ketään erikseen osoittamatta. Ajatus tuli mieleen kun huomasin, että
Vaasanpuistikko 20:een oli ilmestynyt uusi pizzeria nimeltään
Palma. Tämä on järjestyksessä toinen pizzeria Vaasaan keskustassa puolentoistaviikon aikana. Vappunahan avattiin torilla
Pizzeria Ristorante.
Kohtuullinen määrä kilpailevia pizzerioita Kotipizza monopolia vastaan on aina paikallaan. Mutta nyt tilanne näyttää hallitsemattomalta.
Muutoinkin tilanne ruokapaikkojen suhteen alkaa olla kriittinen. Kaupungin keskustassa ei tällä haavaa liene ainuttakaan ruokapaikkaa, joka tarjoaisi kohtuuhintaista, hyvää ja maittavaa ”kotiruokaa”.
Onneksi vain hieman keskusta-alueen ulkopuolelta löytyy ainakin
Kesmo Silmukkatiellä ja
Helenan kahvila Koulukadulla sekä rekkamiesten suosima erinomaista ja kohtuuhintausta ruokaa tarjoava ruokapaikka
rekkaterminaalissa Vaskiluodossa.
Jos tiedät montako pizzeriaa tai pizza-kebap paikkaa Vaasassa on, niin kerro siitä kommenttiosuudessa. Samalla olisi mukava ttää kuinka monessa paikassa ylimalkaan tässä kaupungissa tarjotaan pizzaa ja kebabia?
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Mauno Olavi Sundberg
Sotalapsen tarina koskettaa
Vaasalaisten hyvin tuntema ”Manu” Mauno Sundberg on sotalapsi. Manu asui Tanskassa Kaas ´in kaupungissa kaksi vuotta. ”Miksi Kemin Laitakarissa kenenkään muun vanhemmat eivät olleet huolissaan lapsistaan, ainoastaan minun ja Pekan äiti, Toini? Kukaan ei myöskään puhunut mitään paluusta takaisin Suomeen. Se ahdisti mieltä, pohtii Manu vielä yli neljänkymmenen vuoden jälkeen.
Etsi netistä: sotalapset, krigsbarn, finska krigsbarnEnsimmäiset sotalapset lähetettiin Turusta Tukholmaan jo 15.12.1939 Arcturus-laivalla. Pian jouduttiin siirtymään junakuljetuksiin Haaparannan kautta, koska venäläisten sukellusveneet hallitsivat merta. Myös tanskalaisperheisiin otettiin lapsia Suomesta. Sotalapset palasivat kotiin talvisodan päätyttyä, mutta siirrot alkoivat jatkosodan alettua pian uudestaan. Paluukuljetukset jatkuivat koko 1940-luvun. Lasten kotiuttaminen Ruotsista oli otaksuttua vaikeampaa, ja vielä 1950 ja 1952 asiasta tehtiin hallitukselle ja eduskunnalle kyselyt.
Kaikkiaan Ruotsiin siirrettiin sotien aikana noin 62 000 lasta, joista 5 000 oli sairaita. Tanskaan lähti noin 4 200 ja Norjaan satakunta lasta ja äitiä. Lisäksi yksityisteitse matkan teki noin 15 000 lasta. Ruotsiin jäi pysyvästi noin 15 000 lasta ja Tanskaan puolisen tuhatta.
Sotalapsethttp://www.maailmanpakolaistilanne.net/ps_sotalapset.html
Yksi näistä Tanskaan siirretystä sotalapsista oli Mauno Olavi Sundberg. Vielä vuosikymmenien jälkeen ”Manu” ei ole kyennyt selvittämään itselleen kaikkea kokemaansa. Työ on edelleen kesken. Tai ehkä se on saatu päätökseen. Manulta on tänä keväänä ilmestymnyt cd-levy ”
Sotalapsen tarina”
-Cd-levy sisältää sotalapsesta kertovan laulun, Manun itse kertoman tarinan sekä ääniefektejä. CD-levy on toistaiseksi vain promo, jota jaetaan lähinnä lehdistölle ja mahdollisille yhteistyökumppaneille. Myös arkistokappaleet Pohjanmaan Museolle ja Siirtolaisinstituutille on varattu, sanoo Manu.
Miksi juuri minä
Vielä runsaat neljäkymmentä vuotta sotalapsivaiheen jälkeen Manu Olavi kysyy, että ”miksi juuri minä jouduin Tanskaan” ja ”miksi juuri minä jouduin Tanskasta lähtemään”. Ensimmäiseen kysymykseen liittyy sanomaton ajatus, että Mauno Olavi olisi lähetetty Tanskaan ”pois jaloista”. Tämä ajatus kumpuaa myös muistelmista.
Myös toinen kysymys sisältää sanomattoman ajatuksen siitä, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, olisi elämä antanut jotain sellaista, mitä Suomi ei ole pystynyt antamaan. Näinhän ihmiset monesti ajattelevat ja se on vain hyväksyttävä. Keskustelussa Mauno Olavi Sundbergin kanssa tulevat esille myös sotalapsihistorian raadollisemmat, harvemmin kerrotut asiat, vaikka Manu ei itse niitä ole koskaan joutunut kokemaan. Ne ovat tulleet esille luottamuksellisissa keskusteluissa kohtalontovereiden kanssa.
Osa lapsista lähetettiin mitä ilmeisemmin ”pois jaloista pyörimästä”, osa joutui kokemaan seksuaalista ahdistelua, osa sai kokea väkivaltaa, monille paluu takaisin Suomeen oli elämänikuinen shokki. Osa sopeutui uuteen kotimaahansa ja uuteen perheen täydellisesti.
Itse uskon, että jos Manu olisi saanut jäädä Tanskaan, hän olisi saavuttanut sen minkä täälläkin. Mauno Olavi Sundberg on koko kaupungin hyvin tuntema ”Manu”, jonka tuttavuudella ylpeillään. Harva saavuttaa samalla tavalla ympäristön arvostuksen. Mauno Olavi Sundberg oli ehkä tärkein Radio Vaasan kultakauden luojista.
Kemin Laitakarista KööpenhaminaanMauno Olavi Sundberg syntyi Kemissä 1931. Perhe asui Kemin kyljessä Laitakarissa. Mauno oli vain 2 vuotias kun hänen isänsä rakennusmestari
Erik Johan Sundberg kuoli. Äiti,Taimo os. Lindström meni pian uudelleen naimisiin
Eino Edvin Paanasen kanssa. Avioliitosta syntyi poika,
Pekka, Suhde päättyi eroon.
Tanskaan Mauno lähetettiin heti ensimmäisten lapsiryhmien mukana. Ensin Kööpenhaminaan ja sielä meijerinomistajan perheen sotalapseksi. Tanskassa Mauno ehti asua ja elää vuotta.
Takaisin Suomeen Mauno palasi ensimmäisten lapsipalautusten mukana. Suomi oli hyviin oloihin tottuneelle Manulle suuri shokki. Samoin äidin uusi elämä. Äiti oli löytänyt itselleen saksalaisen sulhasen nimeltään
Erich Müla. Saksalainen lupasi mennä naimisiin Taimin kanssa ja viedä hänet ja pojat mukanaan Dortmundiin heti sodan päätyttyä. Erich kuitenkin katosi rintamaolosuhteissa, eikä varmuutta hänen kohtalostaan ole,
Vaasaan Mauno ja hänen äitinsä muuttivat vuonna 1946. Taimi ehti olla Strömbergillä töissö 25 vuotta, Taimi kuoli vuonna 1998,. Sotalapsen elämänvaiheista Mauno Olavi Sundberg on tehnyt koskettavan ja monitasoisen muistelma cd:n, missä hän omalla äänellään kertoo tarinansa. Tarina on kuultava. Sitä ei voi toistaa tekstinä.
Kysymys on toistaiseksi promosta. Jos kiinnostunut yhteistyökumppani tai sponsori löytyy niin cd-tulee laajempaan levitykseen. Toiseksi cd:stä on olemassa vain lehdistö ja arkistokappaleet.
Vielä jäi jotain sanomattaSotalapset ovat saaneet runsaasti julkisuutta ja pystyneet melko hyvin selvittämään itselleen tapahtumien kulun. Sen sijaan tutkinnalliselta kannalta lasten äidit ovat jääneet varjoon. Vielä saattaisi olla mahdollisuus kuulla myös heitä. Myös viranomaisten osuus kaipaa lisäselvityksiä. Painostivatko viranomaiset lasten vanhempia ja painostivatko viranomaiset erityisesti epäselvissä olosuhteissa asuvien lasten vanhempia?
Keskusteltiinko sotalasten värväämisen aikana lainkaan siitä, mitä lapselle ja äidille merkitsee erottaminen toisistaan? Myös sairaiden lasten lähettäminen vieraaseen maahan tulisi selvittää. Mauno Sundberg kertoo käyneensä Ruotsissa hautausmaalla, minne oli haudattu 27 sotalasta.
-Heidän täytyi olla hyvin huonossa kunnossa jo lähtiessään kun Ruotsin korkeatasoinen sairaalajärjestelmäkään ei pystynyt heitä pelastamaan, sanoo Manu Sundberg.
Sotalapsen tarinaSäv.sos ja laulu: Kari Laaksoharju. San. Manu Sundberg & Kari Laaksiharju.
Sdudio-oskesteri ja harmonikka: Svante Betlehem.
Kesto: 60 min. 57 sek.
SotalapsetSotalapset - KrigsbarnFinska krigsbarnFinnebarn i DanmarkTotuutta etsimässäSotalapset uudella junamatkallaOta kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Sundomin kalaa
Koeluontoinen myynti alkaa 21.5.2005
Ensimmäinen kalanmyynti on kalarannassa suondomilaisesta veneestä la 21.5. klo 10-12
Kalastaja on uuden sukupolven fiskari Tom Blom. Tomin hanslankarina ja projektin moottrorina on veteraani Bertel West, joka myös on Vaasan ammattikalastajien (Sundom Fiskrgillet ) puheenjohtaja. Bertel on elänsä kalastanut -kuten myös isänsä. Bertel on juuri jäänyt eläkkeelle mutta innolla kattaa pöytää uudelle sukupolvelle.Kirjoita kommenttisi klikaamalla comments linkkiä:
Nojakki tai nojapolkupyörä
Lihasvoimalla kevyesti ja tyylikkäästi
Tapio Osala ihastui nojakkeihin toimiessaan Ala-Härmän kunnan markkinointipäällikkönä. "Härmän aukiat” ja tasaiset tiet saivat hänet innostumaan tästä mainiosta menopelistä. Nojakeilla on saavutettu koeolosuhteissa jopa 130 km/h nopeuksia.Etsi netistä: nojapolkupyörä, nojakki, kinneri, HPV, recumbent, liggcykel, liegerad, human powered vehicle.
”Nojapyörällä tarkoitetaan polkupyörää, jota poljetaan nojaten taaksepäin tuolia muistuttavalla istuimella. Monissa kielissä nojapyörä on recumbent, mikä tarkoittaa selällään makaamista. Joitakin nojapyörämalleja voidaan polkea myös käsin tai sekä käsin ja jaloin. Nojapyöriä, jotka ovat varustettu virtaviivaisilla koreilla kutsutaan englannin kielellä velomobile'eiksi eli kinnereiksi. Näin nojakit määrittelee Tomas Linden, yksi Suomen tunnetuimmista nojakkiasiantuntijoista:"
Ensimmäinen tunnettu esitys nojapyörän ideasta on pilapiirros vuodelta 1893. Siinä mies istuu mukavasti pyörien väliin rakennetulla nojatuolilla ja taustalla näkyy tuskaisesti tavallisilla pyörillä polkevia henkilöitä. Ensimmäinen varsinainen nojapyörä rakennettiinkin samana vuonna.
Tämän jälkeen lihasvoimalla ja kahdella tai useammalla pyörälle kulkevat kulkuvälineet ovat kiehtoneet niin tavallista matkaajaa kuin sotilaita.
Suomi on ollut kehityksessä hyvin mukana. Toisen maailmansodan jälkeen meillä valmistettiin mm. lukuisa määrä "kinnereitä", jotka olivat
paikallinen muunnos hytillä varustetusta kolmipyöräisestä. Suomalainen Reijo Karpio rakensi amfibiokinnerin vuonna 1949 ja polki sillä
Helsingistä Grisslehamniin."
Tapio OsalaTapio Osala innostui nojakeista toimiessaan Alahärmän kunnan markkinointipäällikkönä vuonna 2002. Pesti oli projektiluontoinen ja
lajissaan Suomen ensimmäinen.
Härmänseutu on maankuulua teknisestä osaamisestaan ja pienistä erikoistuneista metallialan yrityksistään. Toki joukossa on myös suuria yrityksiä, joista tunnetuin on
Jorma Lillbackan perustama Finnpower Oy.
- Olin hankkinut itselleni nojakin hieman ennen Alahärmässä aloittamistani, mutta varsinaisen kipinän sain vasta uudessa työssäni. Pohjanmaan lakeuksilla oli helppo polkea paikasta toiseen.
Ei siis mikään ihme, että Osala esitti ajatuksen nojakkien paikallisesta valmistamisesta juuri Lillbackalle.
- Jorma Lillbacka ei itse nojakin valmistuksesta innostunut, mutta antoi minulle listan mahdollista yrittäjistä, joita aloin innostaa. Voltin kone- ja pyöräliikkeestä tuli sitten Härmäpyörä-nimisen nojakin Suomen ensimmäinen "nojakkitehdas". Yritys ei tee kaikkia työvaiheita itse, vaan käyttää alihankkijoita. Viimeisen sarja rungot on tehty Vaasassa. Yritys myy tänä kesänä ehkä parisenkymmentä nojakkia ellei mitään suurta ryntäystä synny.
Vasta tulossa
Osala arvelee että Suomessa on runsaat 100 nojapyörää, joista noin puolet on itse valmistettuja ja loput tehdastekoisia. Nojakkeja on
Osalan mukaan kahta perustyyppiä; on kaksipyöräisiä nojakkeja ja sitten kolmipyöräisiä kaupunki- ja hyötypyöriä. Kombinaatioita löytyy kahdelle etu- ja kahdelle takapyörälle. Yleisin ajoasento on istuma tai makuuasento selällä, mutta sellainenkin malli on nähty, missä ajo tapahtuu mahalla maaten. Innokkaat alan harrastajat ovat kehittäneet myös nelipyöräisen mallin ja myös tandemnojakki on nähnyt päivänvalon, naureskelee Osala.
Nojakit tuleeOsala uskoo, että erilaiset lihasvoimalla toimivat laitteet tulevat yleistymään tulevina vuosina. Jopa sellainenkin ihme kuin lihasvoimalla
toimiva lentolaite on olemassa.
- Tällä hetkellä noin 15 % maailman johtavassa pyörämaassa Hollannissa myydyistä pyöristä on nojakkeja. Aikaa myöden nojakit tulevat syrjäyttämään perinteisen polkupyörän.
- Nojakki on turvallisempi, mukavampi ja kevyempi polkea kuin tavallinen polkupyörä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 100 nojakin valmistajaa. Ainoa syy siihen, että kukaan heistä ei ole ryhtynyt valmistamaan pitkiä sarjoja on siinä, että valmistajat eivät ole vielä löytäneet yhteistä mallia ja yhteistä standardia, mutta kun tämä löytyy niin nojakit tulevat, sanoo Osala. Nopeusennätys tasaisella on yli 130 km/h, joten lujaa pääsee tarvittaessa.
Nojakit SuomessaNojapyörätHPV FinlandVakavasti sairastuneilleKaiken maailmannojakitAlahärmän NojakkipyörätOsalan nojakkisivutTee-se-itsemiehet asiallaVoltin kone- ja pyöräliikeTandemnojakkiNojakin historiaa suomeksiOta kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Riksa, velotaxi ja Vaasa
Polkupyörätaxista Vaasan uusi vetonaula?
Vaasalainen Henrik Eriksson on intohimoisen kiinnostunut kaikenlaisista polkuvoimalla kulkevista laitteista. Tavallisen munamankelin lisäksi Henrik on päässyt kokeilemaan erilaisia nojakkeja eli nojapyöriä ja nyt myös riksaa. Eriksson pyöräilee vuodessa noin 4000 kilometriä
Polkuvoimalla kuin siirtomaaherrat
Etsi internetistä:
riksa, velotaxi, rickshaw, cycle rickshaw, bicycle-rickshaw, pedicab, rickshaw manufacturing, bicycle components, rickshaw technology
Koko Suomessa on riksoja vain muutama. Aitoja intialaisia niistä on ehkä vain yksi. Muut ovat itse tehtyjä tai eurooppalaista alkuperää. Aidon intialaisen kyläsepän valmistaman riksan, näin uskoo ainakin pyöräkauppias
Ari Korpilahti, voit bongata Kahvi-Komppanian sisäpihan pyörätelineen vierestä.
-Ostin riksan melko kovalla hinnalla viime kesänä monimutkaisten vaiheiden jälkeen. Hankin sen pääasiassa imagosyistä. Kun sillä hakee polkupyöräkorjaamoon tavaroita Matkahuollosta ja riksan hytissä on pyöräliikkeen kyltti niin se on hyvää mainosta, uskoo Wasa BikeServicen pyöräkauppias Korpilahti.
Riksa testissäHenrik Erikssonin sormia syyhyttää kokeilla riksaa käytännössä. Korpilahti antaa avaimet mutta muistuttaa että riksassa ei ole jalkajarruja ja että sitä ei ole vielä kunnostettu. Varoitukset eivät Henkkaa pelota. Pienen koeajon jälkeen analyysi on valmis:
– Riksa on aivan erinomainen kulkuvälinen asvaltoiduista pyöräteistä kuuluisassa Vaasassa. Tosin nyt testattu yksilö on vielä kovin keskeneräinen. Riksassa pitäisi olla jalka- tai levyjarrut, istuimen ja sarvien välinen etäisyys on aivan liian pieni. Sarvet ottavat käännyttäessä polveen. Riksa on rakennettu miestenpyörän alustalle ja runko on hankala jos joutuu pysähtymään liikaennevaloissa. Mummupyörä runkona olisi parempi vaihtoehto.
– Pienen pohdinnan jälkeen tulee lisää ideoita: No, pyörän kumit voisivat olla kapeammat ja umpikumia. Myös hytti voisi olla kevyempi, analysoi Eriksson. Eriksson ehdottaa Korpilahdelle, että tämä valmistaisi useita riksoja ensi kesäksi.
– Niistä voisi tulla todellinen suksee ensivuoden Vaasan turistikesään. Niitä voisi vuokrata, firmat voisivat niitä sponsata ja perheet ja polttariporukat voisivat niitä vuokrata tai sitten ne voisivat toimia taxeina, ideoi Eriksson.
Korpilahti myöntää ideat hyviksi mutta ei aivan heti lupaa ryhtyä niitä valmistamaan.
Riksat eri muunnoksineen on kova juttu maailmalla. New Yorkissa, Pariisissa ja Brysselissaä riksat ovat vallanneet oman paikkansa katukuvassa. Riksojen kaupallinen muunnos on nimeltään
velotaxi.
Kysymyksessä on elegantti nykytekniikalla valmistettu poljettava kulkuväline, joka pystyy puikkelehtimaan viiden kilometrin kaupunkimatkalla nopeammin kuin auto. Ylämäessä voi käyttää apuna sähkömoottoria.
Näitä ikivanhan idean nykyaikaisia muunnoksia valmistetaan teollisesti useassa kymmenessä tehtaassa Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloisa.,
Riksa, velotaxi ja Vaasa
Viimeistään ensi keväänä näemme onko Ari Korpilahti innostunut kehittelemään oman mallinsa riksasta. Jotta idea olisi taloudellisesti kannattava, riksoja pitäisi olla vähintää viisi ja rakentaminen edellyttää myös sponsorirahaan tuollaiset 200–400 euroa per riksa. Riksa sopisi erinomaisesti vaikkapa Wasalandian tai Kotipizzan imagoon. Kertokaa tästä sivusta
Hannu Hellmanille ja
Rabbelle jos satutte tapaamaan.
Toki velotaxin tai tehdasvalmisteisen perinteisen riksan saa Vaasaan parin viikon toimitusajalla jos rahaa ja intoa riittää. Vaasan katukuvaan riksat sopisivat hyvin. Ja aina kannattaa muistaa että ensimmäisenä apajille ehtinyt yleensä myös voittaa kisan. Polkupyörä on eri muunnoksineen salavihkaa valtaamassa oman paikkansa moderneissa suurkaupungeissa ja pian myös Vaasassa?.
Suomalainen riksaOman riksasi voit ostaa täältä
Ryhtyisinkö riksakuskiksi
Vanhat VelotKuviahttp://www.tourdenatur.net/fotos/2002/malte/velotaxibkl.jpghttp://www.ne.jp/asahi/aluminium/mania/al_column/velotaxi.gifhttp://www.germany-tourism.ie/media/02gettingaroundtext.jpgOta kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Kerromitä mieltä Sinä olet siitä, olisiko riksoista Vaasan imagon kohottamiseen?. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla
kirjekuoren kuvaketta.
Vapaasti rullaten
Mikä on pisin matka rullaten Vaasassa?
Ostin jotakuinkin 20. vuotta sitten silloiselta kappaneuvos Timo Tuomelta venäläisen polkupyörän sadalla markalla. Vaikka hinta oli vähäinen, ei hinta ja laatu ollut missään suhteessa keskenään. Pyörässä ei ollut kuin vikoja, paitsi yhdessä suhteessa: pyörä rullasi vapaasti vallan erinomaisesti.
Tämä piirre sai minut kiinnostumaan siitä, miten Vaasassa voi liikkua mahdollisimman pitkiä matkoja vain muutamalla polkaisulla. Huomasin nopeasti että jos polkaiset muutaman kerran Wasa Teaternin kohdalla, voit rullata vapaasi Hovioikeudenpuistikkoa pitkin torin ohitse ja kääntyä Pitkällekadulle samalla vauhdilla. Vauhti pysähtyy vasta Geotrackin kohdalla. Tämä tietysti sillä edellytyksellä että ei tarvitse pysähtyä liikennevaloissa ja että risteävä liikenne ei häiritse rullausta. Monia muitakin mukavia ”ilmaismatkoja” löytyi.
Karnevalistinen festivaali
Siinä polkiessa tuli mieleen, että Vaasa olisi oiva paikka karnevalistiselle polkupyörätapahtumalle, jonka yksi kohokohtia olisi juuri tuo vapaa rullaus. Kysymyksessä olisi kilpailu, johon kaikki voisivat osallistua.
Näin mielessäni aerodynaamisiin, ihonmyötäisiin asuihin sonnustautuneita kilpailijoita, jatka yrittävät horjuvalla pyörällä päästä muutaman millinen pitemmälle kuin kilpailijansa.
Lisäksi tässä kansantapahtumassa olisi esillä kaikki lihanvoimalla kulkevat vimpaimet, kulkivat ne sitten maan päällä, veden alla tai ilmassa. Tarjoan idean vapaasti kaikkien käyttöön. Vaasa tällaista tapahtumaa tuskin saa aikaan, mutta tasaisella Seinäjoella se on mahdollista.
Pane paremmaksi
Viime viikolla huomasin, että jos polkaiset muutaman kerran Korsholmanpuistikon päässä Tielaitoksen toimitalon kohdalla ja kännyt kohti monitoimiviheriötä, pääset Roller Centerin kohdalla vain noin kolmellakymmenellä polkaisulla. Pane paremmaksi!
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Kerro meille muillekin jos löydät Vaasasta pitkän matkan, jota voi rullata ilman polkemista!. Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla
kirjekuoren kuvaketta.
Myrskybongaus ja Vaasa
Söderfjärden on bongareiden mesta 
Satuitko tietämään, että Sundomin
Söderfjärden on yksi myrskybongareiden suosikkikohteita. Myrskybogareiden lisäksi aukealla viihtyvät lintubongarit, kurkibobgarit ja sateenkaaribongarit. Muita bongareiden alalajeja voit keksi itse lisää.
Sanoja: myrskybongaus, lintubongaus, kurkibongaus, sateenkaaribongaus, bobgaus
Myrskybongarit
”Myrskybongaus (
storm chasing) käsitetään usein vain tornadojen jahtaamiseksi. Myrskybongauksella voi olla kuitenkin monenlaisia päämääriä, niin kaupallisia, tieteellisiä kuin harrastuksellisia. Tornadon eli trombin näkeminen on kuitenkin vain yksi osa myrskybongausta, lottovoitto erittäin onnistuneen retken päätteeksi
Myrskybongaus voi siis käsittää kaikenlaisten myrskyjen katselua tai kuvaamista. Ei ole väliä onko kyseessä ukkos-, syys-, tai lumimyrsky tai vaikka revontulimyrsky, vannoutunutta myrskybongaria kiinnostavat ne kaikki Suomessa parasta aikaa on luonnollisesti keski- ja loppukesä ukkosineen. Meillä bongausta vaikeuttavat kuitenkin metsäinen maasto ja kallis polttoaine. Niinpä suomalainen myrskybongari joutuukin usein etsimään turvallisia näkoalapaikkoja joko sisätiloista korkean rakennuksen huipulta tai peltoaukeita, järvenrantoja tai mäkiä, joista voi tarkkailla taivasta autosta käsin.”
Näin myrskybongaus määritellään m-bongareiden omalla kotisivulla. Myrskybongareiden sivuilla mustutetaan, että ”Söderfjärdetin peltoaukealta on hyvä näkyvyys joka suuntaan mutta paikkaa ei voi suositella, kun ukkonen on päällä, tai on ainakin pysyteltävä tiukasti auton sisällä.”
Varoitus on paikallaan. Sen tietää jokainen, joka on ukkosmyrskyn aikana seurannut luonnon tapahtumia aukean reunalla. Myrskyn lisäksi peltoaukea on mm. suomen parhaita havaintopaikkoja kurkibongareille ja yllättävää kyllä myös sateenkaaribongareille. Jälkimmäinen bongareiden alaluokka on varsin uusi ja on yleistynyt vasta digikameroiden yleistymisen myötä.
http://www.myrsky.com/index.htmlUrsan myrskybongausjaostohttp://www.ursa.fi/ursa/jaostot/myrskybongaus/linkit.phpSöderfjärdenSöderfjärden on kurkien tärkein levähdyspaikka Suomessa. 1980-luvun 500 kurjesta lukumäärä on tasaisesti noussut 1990-luvulla, ja syksyllä 2002 laskettiin nykyinen ennätys, eli noin 6000 kurkea. Kurjet viipyvät Söderfjärdenillä elokuun loppupuolelta lokakuun puoliväliin saakka syödäkseen ja levätäkseen ennen muuttoa talvisijoilleen Etelä-Euroopaan ja Pohjois-Afrikkaan.
http://www.vasa.abo.fi/luc/soderfjarden/fi/index.htmTörmäyskraateri
Vaasan lounaispuolella sijaitseva pyöreä painauma tunnistettiin törmäyskraatteriksi 1978. Painauma oli vielä muutama vuosisata takaperin merenlahtena, joka kuivattiin eräässä euroopan suurimmista kuivausprojekteissa peltomaaksi ja kraatterin pohja on käytännössä kokonaan peltona.
http://www.somerikko.net/old/geo/imp/soder_s.htmLintubongareiden lisäksi on helppo digiaikana keksiä uusia bongauskohteita. Miltä tuntuisivat
auringonlaskubobgarit,
auringonnousubongarit ja tietysti
sateenkaaribngarit. Kaikille näille Söderfjärden on aivan erinomainen paikka.
Ohjeita bongareillehttp://www.hytti.uku.fi/~okarvone/bongaus.htmlMerenkurkun lintutieteellinen yhdistyshttp://www.merenkurkunlty.net/jtiedote200501.htmHuomenna lauantaina
7.5 on Tornien Taisto eli Birdlife Suomen järjestämä lintuharrastustapahtuma, jossa joukkueet ympäri Suomenniemeä kisaavat paremmuudestaan. MLY:n joukkue on varannut Vaasan Ryövärinkarin lintutornin Sundominlahdella. Leikkimielisen kisailun ohella opastetaan vierailijoita sekä kerrotaan lintuharrastuksesta.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Vaasa maailmankartalla
Kartta vie perille oudoimmankin
Oletko huomannut, että kirjoittamalla Googlen hakukenttään sanan Vaasa, saat tulokseksi sivun, jonka vasemmassa yläkulmassa ovat sanat Kartta ja Vaasa ja heti alapuolella linkit Via Michelin ja Map24.
Lähetä Vaasan kartta ja ajo-ohjeet ystävällesi sähköpostilla tai printtaa karttalehti ja lähetä se sukulaisellesi kirjekuoressa. Suunnistaminen Vaasaan ja Vaasassa on nyt helpompaa kuin koskaan.
MichelinKlikkaamalla sanaa Via Michelin saat eteesi kartan, missä näkyy Vaasa aina Seinäjoen korkeudella saakka. Viemällä kursori karttalehden päälle, kursori muuttuu ristikoksi. Nyt voit vetää alueen, jonka haluat suurentaa. Jos jätät Vaasan alueen keskelle, voi suurentaa karttanäkymää aina kauppatoriin saakka niin että ylä- ja alatori näkyvät karttakuvassa.
Michelinin palvelussa on myös ns. door to door ominaisuus eli voit suunnitella matkasi "ovelta ovelle". Voit myös lähettää karttalehden ystävällesi sähköpostilla. Michelinin palvelussa on muitakin tutustumisen arvoisia ominaisuuksia.
MP24Map24 karttapalvelusta voi etsiä sekä Suomen että Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen karttoja. Palvelussa toimii kaupunkien katuhaku sekä reitin etsintä paikasta toiseen. Reitin haussa voi valita lyhimmän reitin tai nopeimman reitin. Ajo-ohjeet ovat yksityiskohtaiset. Map24:sta löytyy myös tietoja alueellisista palveluista.
Google, In:nc ja Mapsolute GmbH:n välisen yhteistyön johdosta karttoja voi hakea kaikilla Eurooppalaisilla Googlen hakukoneilla. Kun syötät kaupungin tai kunnan nimen hakuavaimeksi Googleen, saat ensimmäiseksi hakutulokseksi erikoislinkin Map24.fi palveluun, joka tuo näkyville kyseisen paikan kartan. Karttapalvelussa on käytettävissä kaikki Map24 palvelun monipuoliset ominaisuudet
Hakuvihjeitä
Kirjoita Googlen hakukenttään sana Vaasa . Jos et ole tyytyväinen Via Michelinin tai Map24 palveluihin, niin vieritä sivu pohjaan ja klikkaa viimeisellä rivillä olevaa linkkiä Etsi tuloksista. Kirjoita avautuvaan ikkunaan sana kartta ja klikkaa. Nyt saat eteesi uuden hakutuloksen, joka hakee edellisestä hakutuloksesta sivuja, joissa on sana kartta.
Jo ensimmäinen hakutulos Karttoja Vaasasta, tuo Vaasan kaupungin karttasivun. Sen linkki on myös tässä:
http://www.vaasa.fi/map/Samalta ja seuraavilta sivuilta löytyy kartat mm. yliopiston kampusalueelta ja ABB:n alueelta. Huomioi myös, että Webinfo.fi:n palvelussa on kartta ja ajo-ohjeet Vaasalaisiin yrityksiin
.
Samantyyppinen on mutta laajempi karttapalvelu on Eniro.fi palvelussa. Palvelu on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen jos et ole sitä aikaisemmin kokeillut. Eniron palvelun kautta löydät osoitteen ja ajo-ohjeet. Voit etsiä myös sijaintipistettäsi lähimmän apteekin, huoltoaseman, pankin postikonttorin jne. Lisäksi voit tulostaa kartan tai lähettää sen sähköpostina.
Vaasa ei ole enää tuntematon piste maailmankartalla.
http://www.webinfo.fihttp://www.eniro.fiOta kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Kävelykatu valmistuu
Valotaideteos ja vesiaiheita kävelykadulle
Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan niin ehkä jo syyspimeällä
Rewell Centerin Hovioikeudenpuistikon puoleista seinää koristaa vaihtuva ja muuttuva valotaideteos. Millainen se tulee olemaan, sitä ei varmaan kukaan vielä tiedä. Kuvan esimerkki on silkkaa fantasiaa.
Valotaideteos
sekä kuvanveistäjä
Erkki Kanniston kolme patsasta ovat lähivuosien aikana ne symbolit, joista Vaasa tunnetaan Vapaudenpatsaan lisäksi.
Kaksi patsaista tulee kaikkien arvioitavaksi 13. toukokuuta eli Floran päivänä. Patsaat ovat ihmisen mittaisia! Ja niitä voi taiteilijan mukaan jopa silitellä.
Kolmas myöhemmin paikoilleen asetettava patsas on kooltaan suurempi. Patsaat tulevat ns. Kotipizza Ristorante-kioskin viereen keskusaukion puolelle. Teokset ovat nimeltään ”
Matkakuume” ja ”
Syvä jano”. (Toivottavasti nimi ei ole enteellinen patsaan reunalla roikkuvia ajatellen) Kolmas Kanniston teos tulee olemaan nimeltään ”
Varjoja metsässä”.
Vielä pitää malttaaAinakin vielä tänä kesänä vaasalaiset ja satunnaiset matkailijat joutuvat malttamaan mielensä. Lopullisesti tori pitäisi olla valmis kaupungin 400-vuotisjuhliin mennessä ensi vuonna. Yksi näkyvimpiä katseenvangitsijoita tulee olemaan Rewell Centerin päätyyn suunniteltu muotoaan muuttava valotaideteos. Sen tekijä on todennäköisesti taiteilija
Jaakko Niemelä.Vielä toria somistamaan tulevat vesielementit, jotka nyt ovat betoniporsaiden peitossa. Nekin valmistunevat
Floran päivään mennessä. Lisäksi torialueelle tulee puistonpenkkejä, jotka ovat saaneet muotonsa vanhoista vaasalaisista valkoisista kaaripenkeistä. Nyt penkit ovat ruskeita. Penkkivalikoimaa täydentävät lisäpenkit, jotka ovat samanlaisia kuin jo nyt torilla olevat penkit. Tämän lisäksi hieman oudonnäköiset paasipenkit saavat puiset istuinosat.
Kun kokonaisuutta vielä täydennetään polkupyörätelineillä ja roskakoreilla, alkaakin torin ulkoinen puoli olla kunnossa. Jossakin yhteydessä on puhuttu myös ”nojailuntelineistä” jotka ainakin palstanpitäjän mielestä sopivat hyvin torille. Jos vielä aikaisemmissa jutuissa mainittu kyltitys ja viitoitus ja informaatiotaulut sekä Hovioikeudenpuistikon ylle tulevat liput ja bannerit saadaan aikaiseksi niin vastaavaa kävelykatua saa hakea.
Hieman fantasiaa
Tätä kirjoitettaessa tuli mieleen vaasalaiskirjailija Venny Kontturi. Yksi Vennyn mielilauseista oli, että ”Vaasa on maailman napa. Katsoi minne suuntaan tahansa niin aina on puoli maapalloa edessä”. Tähän vedoten ehdotan, että Keskusaukion reunaan tulee korkea pylväs, missä on viittoja eripuolille maailmaa:
Tokio, New York, Etelänapa, Pohjoisnapa, Moskova… Näin tyhmempikin ymmärtää että kysymys on todellakin maailman keskipaisteesta. Ns. keskusaukio saa äänentoistolaitteet vielä tänä kesänä. Torin eteläpäätyyn tulevaa esiintymislavaa saa odottaa vuoteen 2006.
Kaikista rakkain ajatus minulle on, että torin varrella olisi korkea teline, missä on
viritettyjä vaskikelloja, jotka soittavat eri melodian muutaman kerran vuorokaudessa. Yksi kelloista on iso. Se ei koskaan soi. Ihmiset saavat ihmetellä, mitä varten se siinä on.
Vastauksia voi jokainen keksiä itse.
Ota kantaa ja anna palaa! Klikkaa alapuolella olevaa
comments linkkiä ja jätä mielipiteesi kommenttialueelle.
Voit lähettää jutun myös kaverillesi klikkaamalla kirjekuoren kuvaketta.
Yhteistyötä
Vaasa on rakkaudella taottuVoit auttaa tämän sivun kehittämisessä kertomalla ylläpidolle omista linkeistäsi tai löytämistäsi Vaasaan tai vaasalaisuuteen liittyvistä linkeistä.Vaasalaisia on yksityinen blogi ja tekijänsä vapaa-ajan harrastus. Mistään muualta et löydä näin paljon vaasalaisuuteen liittyviä linkkejä samalta sivulta. Tehdään yhdessä sivustosta vielä parempi.Linkin ylläpitoon löydät sivun oikeasta reunasta. Voit lähettää linkkejä ja kommentteja joko nimelläsi tai anonyymisti.Kommentoi sivua ja klikkaa alla olevaa comments linkkiä.
